lauantai 5. maaliskuuta 2022

Kansojen kohtaloista

Vierailu Kassandran huudossa 3.3.2022


Ennustuksen ja ennakoinnin ero on siinä, että ennustukseen (pre-diction = ennalta kirjoitettu) pitää uskoa, ennakointi (anti-cipate = oivaltaa ja ymmärtää etukäteen) sen sijaan katsoo asiaa ulkopuolisen näkökulmasta kohdettaan ymmärtäen. Täsmälleen suomennettuna dictio on tietysti lausumista, valtaapitävä lausuu ja sihteeri kirjoittaa ylös.

Ne, jotka uskovat ennustuksiin, toimivat valitettavan usein myös niiden mukaan... eli ovat käytännössä kohtalonsa vankeja (Sofokles: Oidipus). Termeillä ennustus ja ennakointi onkin iso ero. Jälkimmäinen sisältää vapauden, edellinen on ei-vapaa. Mitä joustamattomampi ihmisen ajattelu on, sen varmemmin hän tulee kärsimään ajattelunsa seurauksista. 


1) Determinismi eli lainalaisuus tarkoittaa, että jokaisella asialla on syynsä. 

2) Keskeinen kysymys ihmisyyteen liittyen on, miten tätä lainalaisuutta voisi kiertää?

3) Dostojevskin mukaan valta-osa ihmisistä ei tätä halua edes pohtia.


                                            https://youtu.be/uJu7orWik5c

maanantai 3. tammikuuta 2022

Lyhennelmä Ukrainasta

Totalitarismista liennytykseen, Gulagista glasnostiin  Venäjän tarina koostuu äärimmäisyyksistä. Historiallinen aaltoliike ja kysymys siitä, miten Venäjän kanssa tullaan käytännössä toimeen, kiehtovat tutkijoita ympäri maailmaa. Kirjassaan Socionomic causality in politics (2017) sosionominen instituutti käsittelee Venäjää vertaillen sen sotilaspolitiikan kehitystä toisiinsa yli 150-vuoden ajalta[1]. Artikkelikokoelma sisältää myös toteutuneen ennusteen, joka ansaitsee tulla esitellyksi tarkemmin. Se ilmestyi ensi kertaa Elliott Wave Internationalin maksullisen palvelun Global market perspective -osiossa marraskuussa vuonna 2007. Elliottin aaltoteoriaan perustuvassa analyysissään instituutin tutkija Allan Hall ennakoi Venäjän RTS-indeksiin[2] viidennen aallon huipun ja neljännen aallon pohjan perusteella tulevaa noin 62–75 prosentin kurssilaskua. Tuolloin, positiivisen aallon ollessa huipulla, Venäjä näytti vetävän joukkojaan pois Georgian Ossetiasta, jossa ne olivat olleet jo vuodesta 1991 lähtien. Kontraten näitä positiivisia uutisia Hall kuitenkin varoitti tulevasta sosiaalisen mielialan muutoksesta, jonka perusteella hän ennakoi Venäjän sotilaallisia interventiota naapureitaan vastaan nimeten mahdollisiksi kohteiksi muun muassa Kosovon, Azerbaidžanin, Ukrainan, Liettuan, Puolan, Georgian tai Syyrian. Toukokuussa 2008 Moskovan pörssi romahti 79,9 prosenttia, ja jo saman kuukauden aikana Venäjä lähetti sotilaitaan Abhasian kiistanalaiselle alueelle. Sittemmin konflikti laajeni nopeasti täysmittaiseksi sodaksi Georgian ja Venäjän välillä[3]


Tammikuusta 2009 kurssien pohjasta alkanut viiden aallon nouseva liike vuoteen 2011 merkitsi kuitenkin rauhallista jaksoa Venäjän ja sen naapureiden välillä. Myös Georgian sota jäi lyhytaikaiseksi. Tästä eteenpäin sitkeä laskutrendi RTS-indeksissä ennakoi kuitenkin jo uusia vaikeuksia ja joulukuun 9.  päivänä vuonna 2013, oli Allan Hallin kollegan Robert Folsomin vuoro varoittaa Venäjän tulevista toimista, tällä kertaa Ukrainaa vastaan:

Negatiivinen mieliala Ukrainassa tulee heijastumaan sen ulkosuhteisiin ja rahoitusjärjestelmään (sen osakemarkkinat ovat jo pudonneet noin 75 %). Maa on sekä taloudellisesti että maantieteellisesti kiilautunut lännen ja idän väliin, ja sen itäinen naapuri ei todennäköisesti siedä paljon enempää epävakautta ilman (sotilaallista) väliintuloa.[4]

Kolme kuukautta myöhemmin tämän ennusteen jälkeen maaliskuussa 2014 Venäjä miehitti Krimin ja liitti sen itseensä kansainvälisistä vastalauseista piittaamatta. Hetkeä aiemmin Ukrainan venäjämielinen presidentti Janukovytš oli joutunut luopumaan vallasta mielenosoittajien painostuksen edessä. Näiden tapahtumien jälkeen kriisi eskaloitui Ukrainan itäosiin Luhanskin ja Donetskin alueille, jotka julistautuivat itsenäisiksi alueikseen. Sota jatkuu edelleen.

Huolimatta näistä osuvista ennustuksistaan sosionominen instituutti ei väitä pystyvänsä kertomaan, mitä maailmassa tai markkinoilla tulee täsmälleen tapahtumaan. Sen sijaan se todennäköisyyksiin perustuen ennakoi tulevaisuuden suuntaa ja varoittaa uutiskirjeen tilaajiaan tarpeen tullessa. Tämän se tekee operationalisoimalla sosiaalista tunnetta ja yhdistämällä sen ulkoisen maailman tapahtumiin ja markkinoiden liikkeeseen. Lehdistö, poliitikot tai poliittiset kommentaattorit sekä historioitsijat sen sijaan pyrkivät selittämään historiaa rationaalisilla syillä. Tällaisia selityksiä voivat olla esimerkiksi ”Venäjä pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa, koska se tuntee itsensä uhatuksi lännen taholta.”, ”Ukraina aikoo liittyä Natoon.” tai vaikkapa että ”Venäjän tuli suojella omaa väestöään fasistiselta sorrolta Donbassin alueella.” Jokainen saa keksiä syitä peloilleen. Summa Summarum: Sotien syy löytyy aina ihmisestä itsestään – ei geopolitiikasta. Ikävä kyllä, pelon voittaessa, aseet alkavat puhua - tämä hetki voi olla nyt lähempänä kuin arvaammekaan.


[1] Prechter & al. (2017, 277–356).

[2] RTS-indeksi eli Russian Trade Service eli Moskovan pörssi koostuu 50 Venäjän suurimmasta yrityksestä. 1990-luvun puolessavälissä perustetut kaksi indeksiä MICEX ja RTS yhdistyivät 2011, mutta yhdistelmänimen sijaan jälkimmäinen on käytössä.

[3] Hall (2007, 345).

[4] Folsom (2013).

 

keskiviikko 22. joulukuuta 2021

Laumavaiston varassa sisältö

Mielenvikaisuus on yksilöissä harvinaista – mutta ryhmissä, puolueissa, kansoissa, aikakausissa sääntö. Friedrich Nietzsche 




Mikko Ketovuori 
Laumavaiston varassa 

 Johdanto 

    1. Sosiaalinen mieliala 
            1.1. Sosiaalinen mieliala ja tunne 
            1.2. Ymmärtämisen taidosta 
            1.3. Tutkimuksia sosiaalisesta mielialasta 
            1.4. Sosiaalisen mielialan ohjailusta 

     2. Elliottin aaltoteoria 
             2.1. Jumalaiset suhteet 
             2.2. Järki ja tunteet taloudessa 

    3. Historian syklisyys 
            3.1. Yhteiskunta 
            3.2. Autoritaarisuuden nousu ja demokratia 
 
    4. Sosiaalinen mieliala ilmiöissä 
            4.1. Yliopistokoulutuksen tulevaisuus 
            4.2. Suhtautuminen huumeisiin 
            4.3. Bond-elokuvat 
            4.4. Hokemista ja lasten nimistä 
            4.5. Mellakoista Lontoossa 
            4.6. Sota ja rauha 

    5. Media, Internet ja some 
            5.1. Kulkutaudeista 
            5.2. Ympäristöliike 

     6. Jälkisanat: miksi maailma ei sittenkään tuhoudu?