Paradigman vaihtoviikot

Kysymykseen "missä olit, kun tuo tapahtui?" vastaan:

Perjantaina 13. päivä maaliskuuta 2020 olin lähi K-market Koivulassa pelastaen sen viimeisen pullon keltaista juomaa (WC-paperit tosin ostettiin Skanssista).

Kaikki toki muistavat, että vuonna 1307 lokakakuussa Ranskan kuningas Filip IV Kaunis vangitutti Temppeliherrain ritarikunnan jäsenet (missä lienen tuolloin ollut, siitä ei ole havaintoa).

Virus sitä ja virus tätä - todellinen näytelmä nähdään, kun (talouden) keljukojootti lopultakin vilkaisee alaspäin. Rotkon reunan ylihän se juoksi jo vuonna 2008, mutta koska vauhti on ollut niin kova - pysähdys tulee vasta nyt: "Deflation, make sure it does not happen here".

Onneksi sähköä tulee töpselistä, vettä hanasta ja rahaa seinästä (?), vai miten se nyt oikeasti onkaan?

Kohtapa tuon näemme.

Saammepa paljon vapaa-aikaa. Voikaa hyvin!

Populaarimusiikki ja tunteet

Mitä kuunnnellaan milloinkin? Optimismin ja pessimismin vaihtelua yhteiskunnassa

Ilari Tapio kirjoitti sunnuntaina tärkeän jutun merkittävästä aiheesta, joka on nyt julkaistu useissa lehdissä pitkin maata aina Turusta Kainuuseen - ei silti aivan Hangosta Petsamoon.

Lukijaäänestys artikkelista aamulehden verkkosivustolla näytti seuraavalle:

Mitä mieltä olit artikkelista? Vastauksia 10 kpl

Lisää tätä!

3

+1

Hyödyllistä

1

+1

Uutta tietoa

1

+1

Ikävää

0

+1

En tajua artikkelia

5

+1

Mittaustulos on varmaan validi - puolet porukasta on rehellistä väkeä ja myöntää, ettei tajua artikkelia. Tuollaista väkeä ei yliopistolta helposti löydä...

Hyvä kuitenkin, että kukaan ei ole äänestänyt vaihtoehtoa "ikävää".

Olisi ikävää olla ikävä.

Jos joku haluaa jutun tarkemmin lukea, niin linkitänpä sen tähän:

Otsikon väite on lainattu Mika Pantzarilta:

Kuuntele päivän hittejä ja päättele, tuleeko huomenna lama – "Ilmapiiri on muuttunut, kun Lapin kesä vaihtuu karaokessa Sataan salamaan"

Kiitos siitä! Turun sanomissa ja Satakunnan kansassa otsikointi on erilainen, juttu sinänsä sama.

Kesä on hömpän aikaa!

Ei optimisti ojaan kaadu...

First slide from Atlanta 2014 presentation

Yes, my friends - it is finally there - after four (2+2) years of writing and waiting!

From ‘Hard Rock Hallelujah’ to ‘Ukonhauta’ in Nokialand: a socionomic perspective on the mood shift in Finland's popular music from 2006 to 2009

• 
  
• https://doi.org/10.1017/S0261143018000065
• Published online: 13 April 2018
• 
  
• 
  
• Cambridge University Press Core: Popular Music
• Volume 37, Issue 2 
• May 2018 , pp. 237-252

Authors: Mikko Ketovuori and Matt Lampert

Thanks Matt!

-----------------------------------------

Ensiksi suomeksi: optimismi ja pessimismi vaihtelevat jatkuvasti yhteiskunnassamme. Tämä kollektiivinen esitietoinen tunne on sidoksissa ihmisryhmien sisäiseen dynamiikkaan, joka aaltomaisesti tempaa jokaisen mukaansa halusivat tai tajusivat nämä sitä tai eivät.

Hypoteesini oli, että parhaiten tämä tunnelman vaihtelu olisi mitattavissa pop-musiikista.

Vuonna 2006, kun Hard Rock Hallelujah kappaleella voitettiin Euroviisut, tunnelma oli korkealla Suomessa. 

Tähän kohtaan seis.

Tunnelma ei ollut korkea tämän voiton takia. Päinvastoin kisavoitto tuli, koska tunnelma oli jo valmiiksi optimistinen. Sivumennen sanottuna tämä sama pätee myös vuoden 1995 jääkiekkovoittoon.

Nämä molemmat tapaukset heijastivat ja manifestoivat kulloisenkin ajan optimistista henkeä - ne eivät aiheutaneet sitä. Kannattaa siis aina olla optimisti, jos vain pystyy siihen!

(Mikä on nyt tieteellisesti todistettu.)

---------------

Optimism and pessimism fluctuate constantly in society. This endogenous a-rational mood is connected to herd behaviour, which affects everyone wheter they like or even notice it. My hypotesis was, that this constantly changing mood could be measured from pop music. In 2006, while Hard Rock Hallelujah won the Eurovision song contest, mood in Finland was peaking.

Let's pause here.

The mood was not high because of winning the song competition. On the contrary, the prize came because the (happy) mood was already there. By the way, in a similar manner the 1995 ice hockey world championship did not affect the mood but the underlying mood  helped the players win gold.

These both cases demonstrate how different cultural expressions manifests their current time and atmosphere. It is always better to be an optimist, if you just can do it!

(Which is now provable by science.)

Pitkät syklit

Nikolai Kondratieffin aallot 

Myönnetään: otsikko on haastava ja taloustiede ehkä vielä sekavampaa kuin kasvatustiede. Molempia on tullut kuitenkin jonkun verran harrastettua.

Neuvostovenäläinen Nikolai Kondratieff (1892-1938) aloitti tutkimustyönsä vuonna 1920 Moskovan suhdannetutkimuslaitoksessa. Hänen päätehtävänsä oli valoittaa ja todistaa Marxin talousteorian paikkansapitävyys ja tutkia samalla mekanismeja, jotka tämän teorian mukaan johtaisivat väistämättä kapitalismin romahtamiseen. 

Epäonnekseen tutkija päätyi kuitenkin väitteeseen, joka oli kommunistien mielestä väärä: vaikka talous aika ajoin kriisiytyykin, kapitalismi ei tuhoudu, vaan lamassa on aina uuden nousun siemen uusine innovaatioineen. Stalin ei pitänyt tutkijan ajatuksista, niinpä hänet vangittiin ja vietiin Siperiaan, jossa hänet lopulta teloitettiin vuonna 1938. Olisiko ehkä sittenkin kannattanut kirjoittaa artikkelinsa johtopäätökset hieman eri sävyyn? 

Kondrajeffin mukaan yhteiskunnan kehitys on hahmotettavissa keskimäärin 54 vuotta kestäviin jaksoihin. Nämä jaksot sisältävät neljä vuodenaikaa: kevät, kesä, syksy ja talvi. On vaikea sanoa, tunsiko Nikolai Oswald Spenglerin länsimaiden perikato - teoksen, mutta parhaat ajatukset ovat toki usein lainattu jostain muualta. 

Jokaisella Kondratieffin syklillä on omat piirteensä ja innovaatioinsa, jotka muovaavat sekä aikaansa että yhteiskuntaa. Ensimmäinen Kondratieffin sykli (1780-) oli vesivoiman, tekstiili- ja mekaanisen teollisuuden nousun aikaa. Toinen sykli (1830-) perustui teräksen ja rautateiden mukanaan tuomaan liikkuvuuteen ja sen mukanaan tuomaan markkinoiden kehittymiseen. 

Kolmannessa syklissä (1880-) sähkö- ja kemianteollisuus nopeuttivat kaupungien kehittymistä kun taas neljäs sykli (1930-) sai käyttövoimansa petrokemiallisesta teollisuudesta autoista lentokoneisiin ja lopulta avaruusraketteihin. Nikolai Teslan sähköauto taisi jäädä tämän aallon alle?

Viides aalto alkaa 1970-luvulta, jossa keskeistä on ollut tietoliikenteen kehitys. Öljykriisi ja lama ovat tämän aallon talvi, optimistinen kevät 1980-luku-, pidentynyt syksy lienee alkanut 1992 (ainakin suomessa) ja deflatorista talvea ollaan torjuttu jo yhdeksän vuotta keskuspankkien rahapolitiikalla. 

Nähtäväksi jää, kuinka tästä tilanteesta siirrytään kuudenteen aaltoon. Hyviä veikkauksia kehitystä ohjaavista draivereista ovat uudet energiamuodot, digitalisoitu terveydenhuolto, ympäristö- ja nanoteknologia.

Onko syytä optimismiin? Varmasti on, mutta Kontrajeffin talvi voi yllättää ankaruudellaan.

Koska syklit ovat pitkiä, jokainen sukupolvi kuvittelee oman aikansa totuudet enemmän tai vähemmän pysyviksi. Sukupolven iäksi voimme määrittää noin 27 vuotta. Yleensä joka toinen sukupolvi rakentaa perustan talouskasvulle ja joka toinen poimii kasvun hedelmät unohtaen siihen vaadittavan työn merkityksen. (Firman tuhoamiseen sen sijaan ainakin Mannin Buddenbrookeissa tarvittiin kolme sukupolvea... mutta se onkin kaunokirjallisuutta?) 

Kannattaisi silti pohtia, onko talousnobelisti Bengt Holmström oikeassa: mahdollistaako nykyinen eläkejärjestelmä poikkeuksen edellämainittuun? 

Kun tieto lisääntyy, on aina mahdollista testata, josko pitkien syklien determinismi voitaisiin voittaa. Nykyisen finanssipolitiikan alku vuodelta 2002 voitaneen pistää Ben Bernanken tiliin otsikolla: 

Deflation: Making sure "It" doesn't happen here 

Koska Bernanke oli tutkinut 1930-luvun lamaa, 2008 alkanut finanssikriisi torjuttiin aseilla, joita ei ole koskaan aiemmin käytetty.

Voiko Kondratieffin syklin voittaa? Tätä kokeillaan juuri nyt.

Ten Theses

To my international audience, I decided to re-write my previous post in English. All the theses are mine reflecting the ideas from the book below. (The link to the first chapter is found from right by clicking the word "täällä").

Robert R. Prechter (2017) The Socionomic theory of finance. Socionomics institute press.
Gainesville, Georgia USA. 

Out of love for the truth and from desire to elucidate it the following ten theses shall be discussed based on the Socionomics Theory:

1.   Social mood is a shared state of mind that fluctuates in time dynamically between optimism and pessimism. In its nature the social mood is endogenous, collective, pre-conscious and a-rational.   

2.     Since a-rational thinking is connected to emotion, it differs qualitatively from rational and irrational thinking. People who make a-rational life decisions base their actions on intuition and conjecture, with little to no consideration or understanding of the consequences.

3.     The effects of one’s actions are justified in hindsight to oneself and others. Thus the actions of oneself and others involved are rationalized to their own benefit.

4.     The social mood is omnipresent in the society. An individual’s identity is never independent of the surrounding time, place and culture; hence feelings, beliefs and attitudes impact the actions of individuals and peoples.

5.     Social mood dictates the nature of political discussion, changes in attitudes and values and in a broader scale it affects all aspects of human behaviour.

6.     Since it is often left unnoticed, social mood is also unremembered. This is why certain phenomena are repeated time after time: “We learn from history that we do not learn from history.” (G.W.F. Hegel)

7.     Social mood is reflected in the events, news and atmosphere of the society. Concretely it affects how we spend our time, the things we believe in, as well as, the things that draw our attention.

8.     When social mood reaches its peaks extreme events, phenomena and ideological attention seeking increases. Similarly, as the trend starts its decline/increase, these phenomena diminish.

9.     New technology amplifies the nature of the crowd society while providing an opportunity to use social media as a means to advocate different schemes.

10. Social mood cannot be altered in crowds, but an individual is able to learn and act unlike prevailing trends. This builds a case for indirect, representative democracy based on an ideal of rational decision-making and institutional distribution of power.

Nofsinger, J, R. (2005). Social mood and financial economics. The Journal of behavioural finance  6:144-160.
Reprinted with permission in the Socionomic Theory of Finance chapter 31: 585-618.

Kymmenen teesiä

Robert R. Prechter (2017) The Socionomic theory of finance. Socionomics institute press.
Gainesville, Georgia USA. 

Rakkaudesta totuuteen ja halusta tuoda se julkisuuteen muotoillaan alla Socionomics teorian pohjalta seuraavat kymmenen teesiä:

1. Sosiaalinen mieliala – social mood – on yhteisesti jaettu henkinen tila, joka vaihtelee ajassa  dynaamisesti ja aaltomaisesti optimismin ja pessimismin välillä. Luonteeltaan sosiaalinen mieliala on endogeeninen eli sisäsyntyinen, kollektiivinen, esitietoinen ja a-rationaalinen.

2. Koska a-rationaalinen ajattelu liittyy tunteisiin, se eroaa laadullisesti rationaalisesta ja  irrationaalisesta ajattelusta. A-rationaalisuuteen tukeutuen ihmiset tekevät elämäänsä koskevia ratkaisuja yleensä aavistuksen ja arvauksen varassa. Tämä tapahtuu ilman sen suurempaa harkintaa tai käsitystä omien valintojen seurauksista.

3.  Tekojen seuraukset selitetään jälkikäteen itselle ja toisille oman edun mukaisesti, eli oma ja ryhmän toiminta rationalisoidaan.

4.  Yhteiskunnassa sosiaalinen mieliala on jatkuvasti läsnä. Koska yksilön identiteetti ei ole koskaan erillinen suhteessa aikaan, paikkaan ja sitä ympäröivään kulttuuriin, yhteisön tunteet,  uskomukset ja siitä kumpuavat asenteet vaikuttavat myös yksilöiden ja ihmisjoukon tekoihin.

5. Sosiaalinen mieliala määrää yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen luonteen, asenteiden ja arvojen vaihtelut sekä kattaa laajemmassa mielessä myös koko inhimillisen toiminnan kirjon.

6. Koska sosiaalista mielialaa vain harvoin tiedostetaan se myös unohdetaan helposti. Tästä johtuen tietyt ilmiöt toistuvat säännöllisin väliajoin: ”historiasta voimme oppia vain sen, ettei historiasta opita mitään.”

7. Sosiaalinen mieliala heijastuu maailman tapahtumiin, uutisiin ja yhteiskunnan ilmapiiriin. Konkreettisesti siihen mihin aikamme käytämme, mihin asioihin uskomme ja mihin kiinnitämme huomiomme.

8. Kun sosiaalinen mieliala saavuttaa paraabelit käännekohtansa, äärimmäiset tapahtumat, ilmiöt  ja ideologinen huomionhakuisuus lisääntyy. Vastaavasti trendin käännyttyä nämä ilmiöt vähenevät.

9. Uusi teknologia vahvistaa massayhteiskunnan luonnetta ja antaa mahdollisuuden käyttää sosiaalista mielialaa  erilaisten tarkoitusperien ajamiseen.

10. Sosiaalista mielialaa ei voi ihmisjoukkojen osalta muuttaa, mutta yksilötasolla on mahdollista oppia ja toimia ajan hengestä poiketen. Tästä seuraa peruste välilliselle edustukselliselle demokratialle, joka perustuu ajatukseen rationaalisesta päätöksenteosta ja institutionaaliselle vallanjaolle yhteiskunnassa.

Nofsinger, J, R. (2005). Social mood and financial economics. The Journal of behavioural finance  6:144-160.
Reprinted with permission in the Socionomic Theory of Finance chapter 31: 585-618.