Paska Suomi

Heikki Pursiainen, Tammi. 260 s.

Hyvän pamfletin kirjoittaminen on taitolaji. Paska Suomi ei täytä odotuksia tässä suhteessa. Jo tämän kirjan kansikuva - saati sitten otsikko - karkoittanee lukijat, jotka ovat suhteellisen tyytyväisiä kotimaahansa. 

Miten sitten itse tulin kirjan lukeneeksi? Ajatuspaja Libera kiinnostaa erilaisuudellaan, toisaalta kirjahyllystäni löytyy myös kommunistinen manifesti ja monta muutakin opusta, joiden ajatukset eivät todennäköisin syin pidä paikkaansa. Lukeminen kannattaa silti aina.

Heikki Pursiaisen mukaan Suomen poliittinen järjestelmä on täysin kykenemätön uudistumaan. Hänen mukaansa vasemmisto on vaihtanut aatteen ja köyhän puolustamisen sisäpiiriläisten ja keskiluokan edunvalvontaan. Oikeisto on jakautunut näkemyksettömiin juustohöylääjiin ja tuppukylien tukiasia syytäviin kepuilijoihin sekä erilaisiin vastenmielisiin räyhäjengeihin, jotka eivät tule toimeen edes itsensä kanssa. 

Yhteinen piirre koko systeemille on, että kansalaiset ovat hyvinvointivaltio Suomessa kehdosta hautaan valtiovallan passiivisia kohteita. Tästä seuraa, että maassamme ei tapahdu mitään, mitä valtio ei tukisi oli kyseessä ooppera, ompeluseura tai vaikka urheilutapahtuma. Aloitteellisuus on epäilyttävää ja edunjaosta päättää eduskunta, jonka voimasuhteet heijastavat elinkeinorakennetta. Kepulaiset maanviljelyä (MTK), sosiaalidemokraatit työväestöä (SAK) ja Kokoomus virkamiehistöä (AKAVA). Lainsäädännöllä rajoitetaan tehokkaasti kilpailua kuten taksiluvat, lääkärien koulutusmäärät, Veikkaus, Yle ja Alko keskeisiä mainitaksemme. 

Oma lisäykseni olisi Suomen sakotuskäytäntö, jonka tuotto on budjetoitu etukäteen tulona valtiolle. Tässähän kaikessa ei ole mitään moraalitonta? Maan tapa. Jos et tykkää - muuta muualle. Suomessa 80 km talvinopeusrajoitus tuo 96 km nopeudella 200€ sakon. Vastaava ylitys Saksassa maksaa 25€. Keihäänheittäjä Seppo Räty ei tainnut pohtia tätä antaessaan kuuluisaa lausuntoaan Saksasta... 

Pahinta lienee kaikessa, että edes nousukaudella Suomen valtio ei ole kykenevä velkaantumiskehityksen katkaisemiseen. Joko rohkeus tai sitten kyky toimia puuttuvat. Mitäs sitten tehdään, kun talous taas hetken päästä heikkenee?

Mielestäni kirja nostaa tärkeitä kysymyksiä esiin. Valitettavasti sen kirjoitustyyli on poukkoileva ja jättää paljon tilaa vastaväitteille. Monet kirjan väitteistä jäävät keskeneräisiksi, koska kirjailija ei malta tutkia asiaansa huolella. Olisiko tasapainoisempi pohdinta vienyt terän osalta väitteistä?

Sivumennen sanottuna, miksi kommunismi ja äärilibertaani ajattelu usein samaan perheen tai suvun sisällä on niin yleistä? (Ainakin Björn Wahlroos tulee mieleen heti).

Vaikka jotkut kirjan heitoista osuvat varmasti kohteeseensa, erään asian haluan toki nostaa esiin. Pursiainen ei anna paljon arvoa yleisradion ja kulttuurin merkitykselle kansakunnan rakentajana. Näkemys on pinnallinen ja surullinen - ihminen kun ei elä pelkästä leivästä. Jos yle teemaa ei olisi, mistä me silloin katselisimme esim. Pier Paolo Pasolinin Matteuksen evankeliumin? Netistä lataamalla? Uskokoon ken haluaa. Jopa kanadalaiset tuttavani hämmästelivät BBC:n uutisten syvällisyyttä verrattuna omiin uutiskanaviinsa.

Kulttuuria ja lasten harrastusten tukemista tarvitaan, vaikkei se libertaanin mielestä onkin vain kuluerä.

Totta on, että Suomi on tuskin koskaan ollut markkinatalous. Sekatalouden muodoista opetellaan eroon vähitellen. Sillä välin junalippuja ei osata junissa enää myydä, sote ajautunee karille ja mistään ei uskalleta oikeasti leikata. 

Lopuksi ristiriitainen ennustus: voi aivan hyvin olla, että Pekka Puska tarjonta/kulutus korrelaatioineen erehtyy vahvemman oluen tulosta kauppoihin. Vastoin "tiedettä" alkoholin kulutus saattaa Suomessa laskea. 

Socionomics teorian mukaan väljentyvä lainsäädäntö on aina merkki positiivisemmasta mielialasta yhteiskunnassa, joka korreloi myös vähäisempänä alkoholinkulutuksena ja sosiaalisina ongelmina.

Vapautta kannattaa kokeilla ihmisiin, tulokset voivat joskus yllättää?