Miten Saksista tuli Saksa?

Penguin Books 2016, 598 pages

Suomen kielessä Saksa on saanut nimensä pohjoissaksalaisen saksin heimosta eli sachenilaisista. Nämä - ensiksi hansakaupiana tunnetut ihmiset - vaikuttivat itämeren ja Suomen alueeseen 1200-luvulta lähtien. 

Myöhemmin 1500-luvulla Martin Lutherin työ Mikael Agricolan kautta muokkasivat maatamme. Hieman myöhemmin suomalaiset tekivät vastavierailuja alueelle hakkapeliittoina kolmikymmevuotisessa sodassa (1618-1648). Rostockissa asiaa muistellaan kauhulla vieläkin, vaikka muitakin pahoja asioita alueella on toki aikojen saatossa tapahtunut. 

Englannin kulttuurinen ylivalta ja siihen liittyvä kielitaidon kapeutuminen johtaa turvautumaan aiheesta englanninkieliseen lähteeseen. Eipä silti, kirja Germany Memories of a Nation, on mestarillinen kulttuurihistoriallinen katsaus. Kirjan kirjoittaja Neil MacGregor on toiminut sekä Lontoon kansallisgallerian että British Museumin johtajana. 

Tämä historiankirjoitus perustuu esineisiin, ihmisiin, paikkoihin ja rakennuksiin, joiden yksityiskohdista maalataan kokonainen yhden kansakunnan historia. Metodisesti kirjailija paneutuu yksityiskohtaisesti yksittäisiin ja pieniinkin aiheisiin ja esineisiin, kuten esimerkiksi rahoihin, joiden symboliikasta johdetaan uskottavasti myös laajempia merkityksiä.

Saksa kokonaisuutena on tietenkin itse paradoksi. Sen menetetyt pääkaupungit Praha ja Köningsberg kuvastavat koko Saksalais-Roomalaisen keisarikunnan hajanaisuutta ja identiteettiä. Kysymykseen siitä mitä Saksa on, ei saada yhtä vastausta vaan monia sellaisia. 

Protestanttinen pohjoinen vastaan katollinen etelä ja länsi; tekniseen osaamiseen perustuva teollisuus yhdistettynä romanttiseen haaveilevaan taiteellisuuteen sekä pyrkimys itsekasvatukseen ja vapauteen vastaan autoritaarisuus. Siinäpä aineksia nykyaikaisen ihmisen ja kulttuurien ymmärtämiseen! 

Kirja on täynnä tarkkoja huomioita. 

Toisin kuin ehkä ajatellaan August Hoffmannin teksti ja Haydn melodia Deutschland, Deutschland über alles Saksan kansallislaulu vuodelta 1848 ei viittaa mihinkään nationaalisiin ylikansallisiin pyrkimyksiin. Laulun sanoma on, että liberaalien arvojen tulisi vallita koko Saksan alueella yhtenäisesti niin Preussissa, Baijerissa, Hampurissakin kuin muissakin alueen itsenäisissä valtioissa. 

Einigkeit und Recht und Freiheit yhtenäisyys, oikeus ja vapaus yhdistyvät samaa tarkoittaviin Saksan lipun väreihin. Valitettavasti Euroopan hullu vuosi jäi lyhyeksi ja nämä pyrkimykset jäivät odottamaan parempia aikoja.

Koska kirjan luvut ovat alunperin itsenäisiä esityksiä BBC radio 4 ohjelmia, MacGregorin ajautuksiin voi tutustua luku kerrallaan. Jos lukija on suomalainen ja vielä historianopetusta koulussa saanut, yhdistyy aiemmin kuultu elävästi hienojen kuvien ja tarinoiden kautta prismaksi, joka herättää mielikuvituksen.

Mitä metsä merkitsee  saksalaiselle, mitä suomalaiselle? Miten saksalainen ja suomalainen koulutus eroavat toisistaan?  Hyvinvointivaltio, arkkitehtuuri, musiikki... niin, entäpä ne natsit? Kyllä niitäkin kirjoittaja toki käsittelee... miten maailman tuon ajan sivistynein valtio saattoi kääntyä barbaariseksi totalitarismiksi?

Epäilen, että Hannah Arendtiin viitaten voimme ajatella pahuuden olevan identiteetin heikkoutta. Tuota identiteettiä voidaan rakentaa arvostamalla asioita itsessään ja myös arvostamalla kirjoja sillä, Heinen sanoin: siellä missä poltetaan kirjoja poltetaan kohta myös ihmisiä.

Toisin kuin mahdolliset muut maat, nykyinen Saksa on todennäköisesti läksynsä oppinut.