Tannhäuser

Hrad Střekov, Usti Nad Labem

Tämän linnan seinästä voi löytää kyltin: Hier entwarf Richard Wagner im Sommer 1842 den plan zu seinem "Tannhäuser". Goethen (joka tuntuu käyneen lähes joka paikassa) väitetään sanoneen paikkaa yhdeksi kauneimmista keski-Euroopassa. Linna sijaitsee noin 70km Dresdenistä etelään Tsekin tasavallan puolella. Se kohoaa yli 100 metrin korkeuteen vieressä virtaavan joen töyräällä. Usti nad Labem-niminen kaupunki on ollut joskus myös Aussig. Sudeettisaksalaisten muutettua alueelta pois, sen nimi muuttui. Labem joki jatkuu Saksan puolella Elbenä.

Tannhäuser ooppera - näin minulle selvisi eilen - on yllättävän vähän esitetty Suomessa. Ei ainakaan aivan viimeaikoina. Romantiikan tyylisuunnan ja erityisesti dekadentin liikkeen symbolina se kuitenkin on varsin merkittävä, jopa Wagnerin muuhun tuotantoon verrattaessa. Seksi ja synnillisyys; parannus ja katumus tai pahellisuus, siinä teoksen keskeiset teemat.

Säveltäjä ei teoksessaan vielä käytä johtoaihetekniikaa. Silti yksittäiset motiivit viittaavat teoksessa eri asioihin. Pyhiinvaeltajien kuorossa kuultu teema (oktaavi ylös ja kromaattinen kulku ylhäältä alas) Durch Sühn’ und Buß on kuultavissa heti alkusoiton lyhyen koraalin jälkeen. Mielenkiintoista kyllä sama teema muuntuu pienen epäilyn jälkeen, ilakoivaksi, jopa rienaavaksi Venusvuoren teemaksi!

Kiitos Wagnerseuralle, että sain tutkia mieltäni kiehtonutta asiaa hieman tarkemmin. Tunnin esitelmä on toki aina vain pintaraapaisu aiheeseen, joka selvästikin olisi isomman tutkimuksen aihe. Toisaalta, joku nämäkin on jo varmasti tutkinut ja kirjoittanut. Ehkä käynti Berliinin KulturKaufhaus Dussmannissa auttaisi? Kuinka monta metriä siellä onkaan Wagnerista kertovia kirjoja?

Kuten tunnettua Tannhäuserista on olemassa monta versiota. Näistä pariisilainen lienee kaikkein eniten synnyttänyt vaikutteita. Ainakin Baudelaire Pahan Kukissaan, Oscar Wilde Dorian Grayn muotokuvassaan viittaavat suoraan Tannhäuseriin. Kuvataiteen puolella prerafaeliitit tarttuvat hanakasti Wagnerin käsittelemiin aiheisiin, kuvassa Venuksen ylistämisestä:

Laus Veneris Sir Edward Coley Burne-Jones

Ehkä yllättävin tuon ajan oopperan ihailijoista oli kuitenkin kuningatar Viktoria, joka mainitsee Tannhäuserin päiväkirjoissaan. Kuningattaren nimeen yleensä liitetään tuon aikakauden seksuaalimoraali. Dildot tekivät toki jo tuolloin kauppansa ja hysterialle oli olemassa omat hoitokeinonsa.

Mielenkiintoista kyllä tohtori Freud ei puhu paljon Wagnerista niin musiikkikaupunki Wienissä kuin asuikin. On esitetty arviota, että hän salaa olisi tiennyt seksuaaliteorioidensa liittymäkohdat Wagnerin ajatuksiin ja siksi vaikeni niistä.

Niin tai näin, kaikkea eilisestä esitelmästä ei ole syytä paljastaa... varsinkin kun on mahdollista, että tulen pitämään esitelmän 2.0 version vielä muuallakin.

Hauskaa ja hupaisaa - voihan sitä aikansa käyttää huonomminkin!