Ihminen & tekniikka

Suomentanut Matti Simola, Kiuas kustannus 2016

Oswald Spenglerin Länsimaiden perikato on aina jakanut mielipiteitä. Analyyttisyyteen pyrkivät ihmiset eivät jaksa hänen heittojaan, kun taas runoudesta kiinnostuneet ihailevat kirjailijan syvällisyyttä. Pohjimmiltaan Spengler puhuu samasta asiasta, jota englantilainen fyysikko ja kirjailija Charles Percy Snow käsittelee vuoden 1959 Two Cultures - luennossaan. 

Lyhyesti sanottuna luonnontieteiden ja humanismin välisestä kommunikaation ja ymmärryksen kuilusta, joka  voi vaarantaa koko länsimaisen kulttuurin. Monet tämänkin kirjan ennustuksista ovat totta tänä päivänä. Työn siirtyminen Euroopasta, ympäristöongelmat  ja lajien sukupuutot jne. Tekniikka on kaksiteräinen miekka, joka toisaalta auttaa ihmistä, mutta samalla synnyttää tyhjyyttä ja tarkoituksettomuutta.

Kulttuureilla on vuodenaikansa kevät, kesä , syksy ja talvi. Kun kulttuurin henkinen sisältö ja nuoruuden henki väistyy, tilalle astuu sivilisaatio, joka perustaa kultuurin ideoiden jäljittelyyn ilman ymmärrystä näiden ilmiöiden varsinaisesta merkityksestä. 

Spenglerin sanoin, ihmiset ovat joko tosiasia tai totuus-ihmisiä. Perikadossaan hän esittää tämän saman ajatuksen Pilatuksen ja Jeesuksen vuoropuhelussa. Mikä on totuus? kysyy Pilates. Jeesus vaikenee. Mitä tosiasia-ihmiselle voi ylipäätään vastata? Eihän tämä edes usko totuuteen, saati että kestäisi kuulla siitä. 

Tähän liittyen ja juuri tässä mielessä kaikki Internetin someilmiöt - vihapuhe, anteeksipyyntö vaatimukset, kulttuurisen omimisen käsiteet, salaliittoteoriat, fake news ja muu manipulaatio - perustuvat valikoiviin tosiasioihin. Mikä tahansa sopivasti editoituna saadaan näyttämään miltä tahansa! 

Tätä käytetään häikäilemättömästi hyväkseen ja kansa tulee janoamaan verta yhä enemmän... Elämme sivilisaatiossa kulttuurin sijaan muinaisen roomalaisuuden mottoa seuraten: Panem et circenses. Tekniikka ja sen mukanaan tuoma talouskasvu on vapauttanut ihmisen. Mihin tämä on johtanut? Piilevän barbarian esiiinnousuun. Sivilisaatio ihminen vaatii oikeuksiaan ilman velvollisuuksia. Somen raivokas, lyhyisiin teksteihin perustuva argumentaatio hyökkää, solvaa ja kiihottaa ihmisiä. Twiitti on kätevä tapa osoittaa yhdellä lauseella olevansa oikeassa. Media muokkaa hetkessä sukulaisiaan ja kansaansa tappavasta pienestä pulleasta miehestä rauhantahtoisen valtiomiehen.

Spengler ei usko tasa-arvoon. Ihminen on petoeläin ja saalistaja, joka etsii omaa etuaan. Ajattelukyvyn ja mielikuvituskyky erottaa toisistaan johtajat ja johdettavat. Lahjakkaiden joukko hallitsee muista ihmisistä koostuvaa laumaa. 

Massayhteiskunnan kasvaessa jännite näiden ryhmien välillä kasvaa traagiseen loppuun saakka. Massat voittavat tämän kulttuurisodan. Kyvyttömyydestä arvostaa kulttuurin henkistä taustaa yhteiskunnat lakastuvat takaisin aiempaan mitättömyyteensä kunnes lopulta kuolevat uuden nousevan kulttuurin syrjäyttäessä sen. 

Toisin kuin edelläkirjoitetusta voisi kuvitella Spengler vastusti natsismia pitäen sitä marxismin rinnakaisilmiönä. Molemmat ovat latteita teollisen massayhteiskunnan ilmauksia.

Kiaus  kustannuksen kirja sisältää Spenglerin lyhyen tekstin lisäksi Juhani Sarsilan tutkielman Eläytymisen metodi: Spenglerin historianfilosofiaa. Niille, jotka ovat Spenglerinsä lukeneet, tämä kirja on varmasti tervetullut lisä aiempaan. Niille, jotka eivät vielä ole tarttuneet Länsimaiden perikatoon ohut kirjanen toimii johdantona ja testinä.

 Ken kirjasta pitää, on todennäköisesti totuusihminen.