Kymmenen teesiä

Robert R. Prechter (2017) The Socionomic theory of finance. Socionomics institute press.
Gainesville, Georgia USA. 

Rakkaudesta totuuteen ja halusta tuoda se julkisuuteen muotoillaan alla Socionomics teorian pohjalta seuraavat kymmenen teesiä:

1. Sosiaalinen mieliala – social mood – on yhteisesti jaettu henkinen tila, joka vaihtelee ajassa  dynaamisesti ja aaltomaisesti optimismin ja pessimismin välillä. Luonteeltaan sosiaalinen mieliala on endogeeninen eli sisäsyntyinen, kollektiivinen, esitietoinen ja a-rationaalinen.

2. Koska a-rationaalinen ajattelu liittyy tunteisiin, se eroaa laadullisesti rationaalisesta ja  irrationaalisesta ajattelusta. A-rationaalisuuteen tukeutuen ihmiset tekevät elämäänsä koskevia ratkaisuja yleensä aavistuksen ja arvauksen varassa. Tämä tapahtuu ilman sen suurempaa harkintaa tai käsitystä omien valintojen seurauksista.

3.  Tekojen seuraukset selitetään jälkikäteen itselle ja toisille oman edun mukaisesti, eli oma ja ryhmän toiminta rationalisoidaan.

4.  Yhteiskunnassa sosiaalinen mieliala on jatkuvasti läsnä. Koska yksilön identiteetti ei ole koskaan erillinen suhteessa aikaan, paikkaan ja sitä ympäröivään kulttuuriin, yhteisön tunteet,  uskomukset ja siitä kumpuavat asenteet vaikuttavat myös yksilöiden ja ihmisjoukon tekoihin.

5. Sosiaalinen mieliala määrää yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen luonteen, asenteiden ja arvojen vaihtelut sekä kattaa laajemmassa mielessä myös koko inhimillisen toiminnan kirjon.

6. Koska sosiaalista mielialaa vain harvoin tiedostetaan se myös unohdetaan helposti. Tästä johtuen tietyt ilmiöt toistuvat säännöllisin väliajoin: ”historiasta voimme oppia vain sen, ettei historiasta opita mitään.”

7. Sosiaalinen mieliala heijastuu maailman tapahtumiin, uutisiin ja yhteiskunnan ilmapiiriin. Konkreettisesti siihen mihin aikamme käytämme, mihin asioihin uskomme ja mihin kiinnitämme huomiomme.

8. Kun sosiaalinen mieliala saavuttaa paraabelit käännekohtansa, äärimmäiset tapahtumat, ilmiöt  ja ideologinen huomionhakuisuus lisääntyy. Vastaavasti trendin käännyttyä nämä ilmiöt vähenevät.

9. Uusi teknologia vahvistaa massayhteiskunnan luonnetta ja antaa mahdollisuuden käyttää sosiaalista mielialaa  erilaisten tarkoitusperien ajamiseen.

10. Sosiaalista mielialaa ei voi ihmisjoukkojen osalta muuttaa, mutta yksilötasolla on mahdollista oppia ja toimia ajan hengestä poiketen. Tästä seuraa peruste välilliselle edustukselliselle demokratialle, joka perustuu ajatukseen rationaalisesta päätöksenteosta ja institutionaaliselle vallanjaolle yhteiskunnassa.

Nofsinger, J, R. (2005). Social mood and financial economics. The Journal of behavioural finance  6:144-160.
Reprinted with permission in the Socionomic Theory of Finance chapter 31: 585-618.