tiistai 7. helmikuuta 2017

Matkamuisto Atlantasta





Tämän kirjan ostin keväällä 2014 Atlantan Barnes & Noble, Georgia Tech yliopiston kirjakaupasta. Aivan samoin kuin kaupasta ostettu iso kahvimuki alkaa olla jo kulunut, tämäkin kirja on jo osittain menettänyt parhaan teränsä. Silti se kuului kirjahyllyssäni sarjaan "pitäisi varmaan joskus lukea". No lopulta viime viikolla "the mission was accomplished". Kannattiko? Kyllä varmaan ja osittain ei. 

Mitään uutta ja järisyttävää kirja ei paljasta, mutta viimeaikaiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen suhteutettuna se toimii hyvin aikaansa seuraavan ihmisen ajattelun taustamateriaalina. Mistä mahtaa johtua Yhdysvaltain uuden presidentin suosio? Miten on mahdollista, että epäkorrektit, jopa pähkähullut mielipiteet saavat niin suuren osan julkisuudesta, kun samaan aikaan kehitys on kehittynyt ja meistä on tullut yhä valistuneempia? 

Vastaus löytyy kirjan otsikosta. Informaatiotutkimuksen alalla käytössä oleva jatkumosta: Data - informaatio- tieto- tietämys- viisaus on ilmeisesti hylätty ketjun loppupää, kun ison datan voimalla on mahdollista löytää korrelaatiot yksittäisistä käyttäytymis- ja asenneväittämistä äänestäjien profilointiin tarvittava tieto. Tätä tietoa voidaan käyttää suoraan eri äänestäjäsegmenttien profiloituun markkinointiin. Jos rahaa on tarpeeksi, Cambridge Analytics varmistaa, että pääset presidentiksi, ainakin Yhdysvalloissa. Trumpin mielipiteet eivät ole välttämättä yksinomaan hänen, vaan ison ihmisjoukon (mob), joka yhdessä digitaalisesti uneksii uniaan. Surullista.

Mitä itse kirjaan tulee, se noudattaa monesti englanninkielistä bisneskirjallisuudesta tuttua kaavaa, jossa monet asiat toistetaan liian monta kertaa. On hienoa, että tartuntatautien etenemistä voidaan seurata ja ennakoida google-hakuja seuraamalla; on totta, että google translatorin käännösten taso on noussut, kun sen taakse on saatu riittävän isot tekstiaineistot ja niin edelleen. Pienten aineistojen kausaliteetti on nyt korvattu isojen aineistojen korrelaatioilla. Tällä tarkoitetaan, että ajatus siitä, mistä asiat pohjimmiltaan johtuvat on toissijainen siihen nähden, että ne tuntuvat jotenkin liittyvän yhteen.

Ajatus on tuttu jo David Humelta, utilitaristisessa moraalissa teon hyvyys määräytyy sen toimijoille tuottaman hyödyn perusteella, jos se toimii - hyvä niin. Good for you!


2 kommenttia:

  1. Työpaikan työtyytyväisyystutkimuksessa julkaistiin korrelaatioanalyysi: vaikuttamalla näkemyksiin X voidaan tehokkaimmin parantaa näkemyksiä Y. Ei siis yritettykään etsiä suoraan syitä sille, mistä heikohko tulos Y johtuu. Jos se toimii - hyvä niin! Moraalitonta?!

    VastaaPoista
  2. Ehkä on hyvä, että yritetään edes jotain. Muistaakseni se, että tehdään pieni muutos olosuhteisiin vaikuttaa asioihin lähes aina, oli tuo muutos sitten mikä hyvänsä. Se, että oikeasti haluttaisiin todella isoa muutosta, joka rikkoisi entisen, on aika vaikea ja vastenmielinen ajatus. Tämä teema näkyy selvästi myös the Founder elokuvassa.

    VastaaPoista